• University of Helsinki
    Helsinki University Library
    Information Specialist
  • University of Helsinki
    Department of Philosophy (Theoretical Philosophy, Practical Philosophy, Philosophy in Swedish)
    Post-doctoral fellow (Part-time)
University of Helsinki
Department of Philosophy (Theoretical Philosophy, Practical Philosophy, Philosophy in Swedish)
PhD, 2007
CV
Helsinki, Southern Finland, Finland
Areas of Interest
17th/18th Century Philosophy
  •  24
    Keskityn siihen miten Leibnizilla yksittäiset mielihyvän tai mielipahan tiedostamattomat havainnot voivat kasautua tai tiivistyä ja muodostaa vähitellen tunteita, joista tulemme tietoisiksi.
  •  312
    In this paper I will discuss the doctrine of substance which emerges from Leibniz’s unpublished early memoir De affectibus of 1679. The memoir marks a new stage in Leibniz’s views of the mind. The motivation for this change can be found in Leibniz’s rejection of the Cartesian theory of passion and action in the 1670s. His early Aristotelianism and some features of Cartesianism persisted to which Leibniz added influences from Hobbes and Spinoza. His nascent dynamical concept of substance is seem…Read more
  •  610
    Kant and Leibniz on the Singularity of the Best of All Possible Worlds
    In Stefano Bacin, Alfredo Ferrarin, Laudio La Rocca & Margit Ruffin (eds.), Kant und die Philosophie in weltbürgerlicher Absicht. Akten des XI. Kant-Kongresses 2010., De Gruyter. pp. 381-390. 2013.
    In his early lecture note Versuch einiger Betrachtungen über den Optimismus (1759) a young supporter of metaphysical optimism called Immanuel Kant tested the Leibnizian optimism by posing some counter-arguments against it only to falsify them. His counter-arguments were very inventive and they feature often in modern scholarship on Leibniz. In this paper I will present Kant’s main arguments and evaluate them. I will argue that Kant’s understanding on Leibnizian optimism is little misguided and f…Read more
  •  220
    Unet ja muisti varhaismodernissa filosofiassa
    In Jani Hakkarainen, Mirja Hartimo & Jaana Virta (eds.), Muisti, Tampere University Press. pp. 71-81. 2013.
    Keskityn tässä esitelmässä varhaismodernistisen filosofian unia koskeviin näkemyksiin, johon monet myöhemmät teoriat unien ja muistin suhteesta perustuvat. Lähtökohtani on Descartesin ja Hobbesin välinen väittely unien luonteesta, mutta käsittelen myös monia muita näkemyksiä aiheesta.
  •  204
    Leibniz and the Amour Pur Controversy
    Journal of Early Modern Studies 2 (2): 35-55. 2013.
    The topic of disinterested love became fashionable in 1697 due to the famous amour pur dispute between Fénelon (1651-1715) and Bossuet (1627-1704). It soon attracted the attention of Electress Sophie of Hanover (1630-1714) and she asked for an opinion about the dispute from her trusted friend and correspondent, the Hanoverian councilor Gottfried Wilhelm Leibniz (1646-1716). This gave Leibniz an opportunity to present his views on the matter, which he had developed earlier in his career (for exam…Read more
  •  431
    Locke and Leibniz on the Balance of Reasons
    In Dana Riesenfeld & Giovanni Scarafile (eds.), Perspectives on Theory of Controversies and the Ethics of Communication, Springer. pp. 49-57. 2013.
    One of the features of John Locke’s moral philosophy is the idea that morality is based on our beliefs concerning the future good. In An Essay Concerning Human Understanding II, xxi, §70, Locke argues that we have to decide between the probability of afterlife and our present temptations. In itself, this kind of decision model is not rare in Early Modern philosophy. Blaise Pascal’s Wager is a famous example of a similar idea of balancing between available options which Marcelo Dascal has discuss…Read more
  •  188
    Leibniz on Hope
    In Sabrina Ebbersmeyer (ed.), Emotional Minds, De Gruyter. pp. 161. 2012.
    G. W. Leibniz famously proclaimed that this is the best of all possible worlds. One of the properties of the best world is its increasing perfection. He gave a prominent role in his discussion of emotions to hope which is related to intellectual activity such as curiosity and courage which again is essential for the practice of science and promoting the common good. Leibniz regarded hope as a process where minute perceptions in the mind, that is, unconscious promises or signs of a future pleasur…Read more
  •  772
    Leibniz on Emotions and the Human Body
    In Breger Herbert, Herbst Jürgen & Erdner Sven (eds.), Natur und Subjekt (IX. Internationaler Leibniz-Kongress Vorträge), Leibniz Geschellschaft. 2011.
    Descartes argued that the passions of the soul were immediately felt in the body, as the animal spirits, affected by the movement of the pineal gland, spread through the body. In Leibniz the effect of emotions in the body is a different question as he did not allow the direct interaction between the mind and the body, although maintaining a psychophysical parallelism between them. -/- In general, he avoids discussing emotions in bodily terms, saying that general inclinations, passions, pleasures…Read more
  •  278
    Social Media for a Philosopher
    New Apps Blog. 2011.
    In this brief review I discuss various social media used by philosophers, such as Academia.edu, PhilPapers, blogs and email-lists. Strenghts and weaknesses of different medias are evaluated.
  •  1081
    Uneasiness and Passions in Leibniz's Nouveaux essais II, xx
    In Breger Herbert, Herbst Jürgen & Erdner Sven (eds.), Natur und Subjekt. IX. Internationaler Leibniz-Kongress Vorträge 3. Teil, Leibniz Geschellschaft. 2011.
    Chapter 20 of book II of John Locke’s An Essay Concerning Human Understanding, titled ‘Of Modes of Pleasure and Pain’ is the most extensive discussion of emotions available in Locke’s corpus. Likewise, Nouveaux essais sur l’entedement humain, II, xx, together with the following chapter xxi remains the chief source of Leibniz’s views of emotions. They offer a very interesting and captivating discussion of moral philosophy and good life. The chapter provides also a great platform to study Leib…Read more
  •  112
    Leibniz ja Eythyfronin dilemma
    In Kristian Klockars, Ilkka Niiniluoto & Kristina Rolin (eds.), Oikeus, University of Helsinki. 2010.
    Julkaisematta jääneessä muistiossaan Mietteitä oikeuden yleiskäsitteestä (1702-1703?) G. W. Leibniz muotoilee uudelleen Platonin Euthyfron-dialogissa esitetyn kuuluisan kysymyksen. Hän kirjoittaa: ”Myönnetään, että kaikki mitä Jumala tahtoo, on hyvää ja oikein. Sen sijaan kysytään, onko se hyvää ja oikein siksi että Jumala niin tahtoo, vai tahtooko Jumala sitä koska se on hyvää ja oikein. Eli kysytään, onko hyvyys tai oikeus jotakin mielivaltaista, vai koostuvatko ne asioiden luonnetta koskevist…Read more
  •  262
    Artikkelissaan ”The Balance of Reason” Marcelo Dascal on osoittanut, että metafora syiden punnitsemisesta järjen vaa’assa on yleinen Leibnizin kirjoituksissa ja sitä on pidettävä hänen yleisenä järkeilyn metodinaan tilanteissa, joissa ei voida suorittaa täydellistä loogista analyysiä. Keskustelen tässä esitelmässä tuosta metaforasta ja ehdotan Jaakko Hintikan ja Simo Knuuttilan aiempien esityksien pohjalle rakentaen, että käsityksissään ihmisen praktisesta rationaalisuudesta Leibniz sovelsi myös…Read more
  •  101
    G. W. Leibniz and Scientific Societies
    Journal of Technology Management 46 (1-2): 165-179. 2009.
    The famous philosopher Leibniz (1646-1716) was also active in the (cultural) politics of his time. His interest in forming scientific societies never waned and his efforts led to the founding of the Berlin Academy of Sciences. He also played a part in the founding of the Dresden Academy of Science and the St. Petersburg Academy of Science. Though Leibniz's models for the scientific society were the Royal Society and the Royal Science Academy of France, his pansophistic vision of scientific coope…Read more
  •  274
    Leibniz's Models of Rational Decision
    In Marcelo Dascal (ed.), Leibniz: What Kind of Rationalist?, Springer. pp. 357-370. 2008.
    Leibniz frequently argued that reasons are to be weighed against each other as in a pair of scales, as Professor Marcelo Dascal has shown in his article "The Balance of Reason." In this kind of weighing it is not necessary to reach demonstrative certainty – one need only judge whether the reasons weigh more on behalf of one or the other option However, a different kind of account about rational decision-making can be found in some of Leibniz's writings. In his article "Was Leibniz's Deity an Akr…Read more
  •  103
    Syiden kisat Leibnizin mielenfilosofiassa
    In Heta Gylling, Ilkka Niiniluoto & Risto Vilkko (eds.), Syy, Gaudeamus. 2007.
    G. W. Leibnizin mielenfilosofiassa ymmärrykselle on jatkuvasti läsnä erilaisia taipumuksia erilaisiin päämääriin. Nämä taipumukset tai syyt toimia jollakin tavoin saattavat perustua selviin ja tarkkoihin havaintoihin ja olla tiedostettuja ennakkotahtomuksia. Näiden lisäksi mielessämme on epälukuinen määrä epäselviin havaintoihin perustuvia tiedostamattomia ja hetkittäisiä passioita, oikkuja tai hurahduksia. Kun henkilö ryhtyy harkitsemaan toimintaansa, nämä erilaiset taipumukset ja ennakkotahtom…Read more
  •  27
    Kuvittelukyky ja moraalinen valinta Leibnizilla
    Niin and Näin (2): 27-31. 2007.
    Kuvittelukyky tai imaginaatio esiintyy varsin harvoin Leibnizin kirjoituksissa ja siksi siitä ei ole kovin laajalti keskusteltu Leibniz-kommentaareissa ennen kuin aivan viime aikoina. Näissäkin tapauksissa keskustelu on pitkälti rajoittunut kuvittelukyvyn rooliin tiedostuksessa. Yritän tässä esitelmässä vetää sillan kuvittelukyvyn ja moraalisen toiminnan välille, jota tietääkseni ei ole ennen varsinaisesti tehty.
  •  309
    Human deliberation is a complicated and a difficult process. When forming moral judgement, various reasons inclinate the agent without necessitating him or her and the final result is more or less a compromise between these different spurs for action. Choosing right requires clear mind, good habits and strength of will. However, by a kind of self-manipulation moral development is possible. In my presentation, I shall discuss the forming of moral judgement in the intellect, consider the role of t…Read more
  •  139
    Elämän jatkumo Leibnizilla
    In Jussi Haukioja & Juha Räikkä (eds.), Elämän merkitys: Filosofisia kirjoituksia elämästä, Unipress. 2005.
    Leeuwenhoekin kokeilut mikroskoopilla 1600-luvun lopulla olivat G. W. Leibnizille suuri innoituksen lähde. Monadologia-teoksessaan Leibniz hehkutti keksinnön merkitystä ja antoi ymmärtää, että sillä löydetyt pikkuruiset eliöt todistivat hänen metafyysisen pluralisminsa oikeaksi. Hänen mukaansa "huomataan, että pienimmässäkin osasessa ainetta on kokonainen elävien olioiden, eläinten, entelekhioiden ja sielujen maailma." Näin Leibnizin ajatus elämän jatkumosta sai uutta pontta. Keksinnön vaikutus …Read more
  •  188
    Universaalineron palkinto: G. W. Leibniz
    In Timo Kaitaro & Markku Roinila (eds.), Filosofin kuolema, Summa. 2004.
    Kertomus Leibnizin kuolemasta / An account of the death of Leibniz
  •  232
    Hyisen pohjolan viettelys: Rene Descartes (1596-1650)
    In Timo Kaitaro & Markku Roinila (eds.), Filosofin kuolema, Summa. 2004.
    Kertomus René Descartesin kuolemasta / An account of the Death of René Descartes.
  •  85
    Mekaanisia tahtomuksia
    In Sara Heinämaa, Martina Reuter & Mikko Yrjönsuuri (eds.), Spiritus animalis: kirjoituksia filosofian historiasta, Gaudeamus. 2003.
    Artikkeli Leibnizin ja Hobbesin harkinnasta ja tahdosta / An article on the views of deliberation and willing in Leibniz and Hobbes.
  •  270
    Leibniz ja Kuolema
    In Terhi Kiiskinen & Sami Pihlström (eds.), Kuoleman filosofia, Helsingin Yliopisto. 2002.
    Käsittelen tässä artikkelissa Leibnizin käsitystä kuolemasta, jota ei tarkkaan ottaen ole olemassa. Kuoleminen on Leibnizin mukaan vain tila, jossa havaintomme eivät nouse tarkoiksi ja vaivumme ikäänkuin elottoman luonnon tasolle.
  •  39
    G. W. Leibniz apperseptiosta
    Ajatus 58 91-105. 2001.
    This paper discusses Leibniz's views on apperception, especially in the context of this pseudo-dialogue with John Locke, An Essay Concerning Human Understanding. I emphasize the role of attention in the process of becoming conscious of a perception.
  •  75
    This paper discusses the topic of weakenss of the will or akrasia in Leibniz, especially in the context of Nouveaux essais sur l'entendement humain. I argue that Leibniz can be seen as supporting both the weak and the strong forms of akrasia in book II of the work.
  •  35
    News from Finland
    The Leibniz Review 5 39-39. 1995.
    This is a short description of studies on Leibniz in Finland before 1995 with some explications on the topics discussed.