•  20
    Der Begriff der Person bei Kant, Hegel und Snellman
    Hegel-Jahrbuch 2017 (1): 202-208. 2017.
    Der Beitrag, dessen Schwerpunkt auf metaphysischen Fragestellungen liegt, expliziert das Verhältnis zwischen Kants und Hegels Auffassungen der Person. Der Begriff der Person spielt eine wichtige Rolle in praktischer Philosophie Kants. Kant verneint dagegen die Auffassung der ontologischen Person. Nachkantischer deutscher Idealismus kann als Wiederherstellung der Personontologie erörtert werden. Persönliches Sein prägt auch Philosophie Hegels. Hegel thematisiert Person aber systematisch nur im Be…Read more
  •  13
    Logiikan ja reaalifilosofian suhteesta Hegelillä
    Niin and Näin 24 (1): 104-111. 2017.
    Logiikan ja reaalifilosofian suhde on keskeisimpiä Hegelin filosofian herättämiä kysymyksiä. Hegelin mukaan hänen systeeminsä ensimmäinen osa eli logiikka ja toisen ja kolmannen osan muodostava reaalifilosofia vastaavat toisiaan. Hegelin tuotannossa on kuitenkin aineksia monenlaisille tulkinnoille tästä vastaavuudesta. Yleensä ajatellaan, ettei Hegel ei tarjonnut tyydyttävää selitystä logiikan ja reaalifilosofian suhteesta. Jos otamme tämän tulkinnan lähtökohdaksi, on kysyttävä, miltä osin Heg…Read more
  •  13
    Hegel's Conception of Personality between the Logic and Realphilosophy
    In Paolo Diego Bubbio, Alessandro De De Cesaris, Maurizio Pagano & Hanger Weslati (eds.), Hegel, Logic and Speculation, . pp. 135-146. 2019.
    The paper discusses four different topics: (1.) the role of personality in Hegel's system; his definitions of both (2.) logical and (3.) realphilosophical personality; (4.) the tension between the two.
  •  13
    Maailmanhenki Pohjolassa. Snellman, Hegel ja hegeliläiset
    Eurooppalaisen filosofian seura/niin & näin. 2021.
    Johan Vilhelm Snellman (1806–1881) tunnetaan valtiomiehenä, sanomalehtimiehenä ja kansallisena herättäjänä, mutta hänen filosofiansa on usein jäänyt hänen yhteiskunnallisen vaikutuksensa varjoon. "Maailmanhenki Pohjolassa" piirtää yleiskuvan Snellmanin ja hänen esikuvansa G. W. F. Hegelin (1770–1831) filosofiasta. Se toimii johdantoteoksena heidän ajatteluunsa ja kertoo samalla 1800-luvun Suomen henkisen elämän kansainvälisyydestä. "Maailmanhenki Pohjolassa" selittää, miten Snellman Hegelin ajat…Read more
  •  11
    J. V. Snellmanin hegeliläisyydestä
    Ajatus 74 (1): 83-104. 2017.
    Tämä artikkeli käsittelee J. V. Snellmanin sijoittumista hegeliläisen filosofian kentälle. Hegeliläinen koulukunta jakautui 1830-luvun kuluessa oikeisto-, vasemmisto- ja keskustahegeliläisyyteen. J. V. Snellmanin filosofian tutkimuksessa on usein nostettu esiin Carl Ludwig Michelet’n (1843, 314) luonnehdinta Snellmanista vasemman keskustan hegeliläisenä. Michelet’n käsitys on edeltävässä tutkimuksessa yleisesti hyväksytty. Sitä, mikä tekee Snellmanista nimenomaan vasemman keskustan eikä esimerki…Read more
  •  10
    Is it Possible to Construct a Non-Metaphysical Hegelian Concept of Person?
    Revista Opinião Filosófica 6 (2): 49-65. 2015.
    Although personal being plays an important role in G.W.F. Hegel's (1770–1831) philosophy he never provided a comprehensive definition of personality. Within the framework of his works it is thus possible to formulate different definitions of person and personality, and several conflicting definitions were presented among Hegelians during the 1830s and 1840s. In this paper I examine the role of personality in Hegel's system and discuss the …Read more
  •  9
    Hegel-tutkimuksen uusi perusteos (review)
    Tieteessä Tapahtuu 1 66-67. 2021.
  •  8
    J.V. Snellmans Philosophie der Persönlichkeit
    Dissertation, University of Helsinki. 2017.
    The study discusses the philosophy of Finnish philosopher J.V. Snellman (1806–81). The focus is on Snellman's so-called philosophy of personality, which he presented in his work "Essay on the speculative Development of the Idea of Personality" (Tübingen, 1841). Besides this work he addressed his philosophy of personality in his other works and in his public lectures. In his philosophy of personality Snellman develops the concept of personality within the framework of G.W.F. Hegel's (1770–1831) p…Read more
  •  6
    Autonomian ajan filosofia ja Saksa
    Tieteessä Tapahtuu 38 (2): 21-27. 2020.
    Itsenäisen Suomen filosofian historia tunnetaan sen läheisistä suhteista anglosaksiseen akateemiseen maailmaan. Autonomian aikana suomalainen akateeminen filosofia suuntautui sitä vastoin saksankieliseen Eurooppaan. Esittelen tässä tekstissä joitain esimerkkejä saksalaisen filosofian vaikutuksesta suomalaiseen filosofiaan autonomian aikana.
  •  6
    Arvi Grotenfelt and neo-Kantian philosophy of history
    Con-Textos Kantianos 1 (11): 336-351. 2020.
    The paper discusses Arvi Grotenfelt's, professor of philosophy in Helsinki 1905 – 29, reading of Heinrich Rickert's philosophy of history. Rickert was one of the key figures of the so-called south-west German neo-Kantianism. In the center of attention of the south- west neo-Kantians was the topic that Immanuel Kant himself had omitted: how to philosophically establish the humanities and the social sciences and separate them from the natural sciences? Rickert's philosophy of history was essential…Read more
  •  6
    The paper discusses J.V. Snellman's (1806–81) reading of F.W.J. Schelling's (1775–1854) philosophy. The reading was presented in his book "Essay on the speculative Development of the Idea of Personality" (1841). Snellman, the most remarkable Finnish Hegelian, focused on Schelling's text "Philosophical investigations into the essence of human freedom" (1809). In Snellman's view Schelling is a forerunner to Hegel. He was not familiar with the details of Schelling's later critic towards Hegel. Sne…Read more
  •  4
    The 1860s Kant revival and the Philosophical Society of Berlin
    Kant E-Prints 15 (3): 192-219. 2021.
    Neo-Kantianism emerged over the course of the 1860s and it occupied a leading position in the German universities from the 1870s until the First World War. Demands for getting "back to Kant" had become common since the early 1860s, and these demands were discussed in the meetings of the Philosophical Society of Berlin (Philosophische Gesellschaft zu Berlin; PGB), which was the international organization of Hegelians. In this paper I address some reactions among the PGB members to the 1860s Kant …Read more
  •  2
    Embora ser pessoal desempenhe um papel importante na filosofia de G.W.F. Hegel, ele nunca forneceu uma definição compreensiva de personalidade. Dentro do arcabouço de seus trabalhos, é, então, possível formular diferentes definições de pessoa e personalidade e algumas definições conflitantes foram apresentadas entre hegelianos durante as décadas de 1830 e 1840. Nesse artigo, examino o papel da personalidade no sistema de Hegel e discuto a relação entre personalidade e metafísica. A questão deve …Read more
  • Artikkeli käsittelee J. V. Snellmanin (1806–81) varhaisvaiheen filosofiaa ja sen suhdetta hänen 1840-luvun alun filosofiseen pääteokseensa "Persoonallisuuden idean spekulatiivisen kehittelyn yritys" (Versuch einer speculativen Entwicklung der Idee der Persönlichkeit). Varhaisvaiheen filosofia viittaa Snellmanin julkaistuihin kirjoituksiin vuosina 1835–40 sekä luentokäsikirjoituksiin ja muihin muistiinpanoihin. Artikkelin keskiössä on Snellmanin varhainen luenta G. W. F. Hegelin (1770–1831) filo…Read more
  • F.A. Trendelenburg's work "Logical Investigations" influenced greatly the decline of G.W.F. Hegel's philosophy in the early 1840s. In this work Trendelenburg challenged the very foundation of Hegel's system, his speculative logic. Somewhat twenty years later two leading late Hegelians, C.L. Michelet from Berlin and K. Rosenkranz from Königsberg, replied to Trendelenburg. Their common strategy was to show that Trendelenburg owes more to Hegel than he admits. At the same time, Trendelenburg has mi…Read more
  • Erkenne dich selbst sei die schwierigste Zumutung, die einem Menschen gemacht worden ist – so proklamierte Finnischer Philosoph und Hegelianer J.V. Snellman (1806–81) in der Ein-leitung zum seinen ersten philosophischen Hauptwerk. In diesem Werk ("Versuch einer spekulativen Entwicklung der Idee der Persönlichkeit", Tübingen 1841) kommentierte Snellman sowohl G.W.F. Hegels (1770–1831) Philosophie des subjektiven Geistes als auch die Diskussion unter deutschen Hegelianern. Laut Snellman setzt die …Read more
  • The paper addresses three late Hegelian philosophers from northern Europe: Norwegian M.J. Monrad (1816–97), Swede J.J. Borelius (1823–1909) and Finn Th. Rein (1838–1919). The focus is on their views on the crisis of Hegelian speculative philosophy. The popularity of G.W.F. Hegel's philosophy in Germany declined rapidly since the 1840s. The decline was influenced by e.g. new scientific discoveries. Hegelianism maintained a strong position in northern Europe (especially in Norway and in Finland) s…Read more
  • As is well known, Hegel's philosophy arrived in Finland early. Already at the end of 1820s the studies in philosophy at the sole Finnish university were conducted in a Hegelian manner. The most important advocates of Finnish Hegelianism were professor J.J. Tengström and his pupil J.V. Snellman. Thiodolf Rein succeeded Snellman as a professor in 1868. At that time the status of Hegelianism was already diminishing in Finland. Also Rein became increasingly critical towards Hegel's philosophy over t…Read more